Aluskatteen korjaus ja paikkaus katkaisevat kattovuodon

Aluskatteen korjaus ja paikkaus on tärkeää suorittaa heti ongelmia ja vuotoja havaitessa, niin ettei pääse syntymään vesivahinkoja. Aluskatteella on siis tärkeä tehtävä katon toimivuuden kannalta. Aluskate ohjaa yläpuolelta tulleet vedet pois katolta ja toimii avustajana alakautta tulevan kondenssikosteuden haihduttamisessa. Se toimii siis kahteen suuntaan avustaen sekä vesikatetta että yläpohjaa omissa toimissaan kosteuden pitämiseksi poissa rakenteista. Konesaumakattoa lukuun ottamatta mikään peltikate ei ole täysin tiivis. Aluskate pelastaa yläpohjan puurakenteet ja eristeet vesikatteen läpi tihkuneen ja pinnoille kondensoituneen veden haitoilta. Myös tiilikatto päästää lävitseen vettä ja likaa, jopa roskaakin, jotka ilman aluskatetta päätyisivät suoraan sisäkaton päällä oleville lämpöeristeille.

Aluskatteen korjaus ei ole mikään pikkujuttu, eikä pelkällä teipillä päästä pitkälle. Erilaiset ihmemiesratkaisut voivat katkaista akuuttitilanteessa veden valumisen kattorakenteisiin ja eristeisiin. Yleensä tämä käykin lähinnä ensisuojauksesta, kun odotellaan aluskatteen korjausta ja paikkausta ammattilaisen toimesta, tai isompaan kattoremonttiin pääsemistä. Aluskate voidaan tietyin ehdoin kuitenkin korjata mutta se vaatii vakaata osaamista. Se, kuinka aluskatetta korjataan tai paikataan tarpeen vaatiessa, riippuu paljon katteen materiaalista ja kunkin kohteen yksilöllisistä vaatimuksista. Esimerkiksi katteen laatu ja kattorakenteet vaikuttavat mahdollisiin korjauksiin myös aluskatteen kohdalla.

Koko aluskatteen vaihto tulee aina suorittaa yläkautta, mikä vaatii siis aina vesikatteen purkamista pois tieltä. Toki silloin kun vesikate ja aluskate ovat kumpikin jo ikääntyneitä ja kuluneita, on luontevaa hoitaa niiden vaihdot yhdessä urakassa. Vaikeampi tilanne on silloin, kun vesikate on ihan kunnossa ja uusi, mutta asennusvaiheessa vesikate on asennettu väärin tai rikottu ja jätetty vesikatteen alle piiloon. Tai vanha ja kulunut aluskate on jostain syystä jätetty uuden vesikatteen alle tajuamatta tai välittämättä, että sekin pitää vaihtaa. Myös korjaus- ja paikkaustoimenpiteet vaativat pääsääntöisesti yläkaton kautta työskentelyä, mikä useimmissa tapauksissa vaatii ainakin osittaista vesikatteenkin purkua. Kyseessä ei siis ole ihan mikään vartin pikkupuuhastelu, jos halutaan saada kestävä ratkaisu aikaan. Yleisesti ottaen aina paras ja varmin keino turvata katon vesitiiveys on korvata koko aluskate uudella. Läpivientien kohdalla aluskatetta voidaan kuitenkin helpommin täsmäkorjata, kun tiedetään vaurioiden olevan paikallisia ja muutenkin aluskatteen reunakohdassa.

Mikäli epäilet, että kattosi aluskate on heikossa kunnossa tai viallinen, lähetä meille tarjouspyyntö lomakkeellamme tai soita. Meillä aluskatteen korjaus ja paikkaus lähtevät useimmiten liikkeelle niin, että tulemme jo tarjousvaiheessa käymään ja tutkimaan katon tilannetta. Samalla meillä on mahdollisuus keskustella myös sinun kanssasi siitä, mitä katolle tehdään ja millaisia toiveita sinulla katon suhteen on. Katon tarkistus kuuluu hintaan kaikissa meiltä tilatuissa kattotöissä. Jos tilaat meidät paikkaamaan vesikatteen tai aluskatteen, kun vesi jo tulee läpi ja tilanne on käynyt akuutiksi, tai tilaat meidät vaikkapa puhdistamaan kattosi, saat samaan hintaan katon kuntotarkistuksen. Kaikissa tapauksissa esitämme sitten mahdollisia vikoja ja puutteita korjattaviksi sekä jätämme tarjouksemme töiden hoitamisesta. Kotisivuiltamme löytyy myös rahoitushaku, jonka kautta voit hakea rahoitusta katon kunnostamista varten, jos se on tarpeen. Meillä teetetty työ on myös kotitalousvähennykseen oikeuttavaa, voit hakea vähennyksiä seuraavassa veroilmoituksessa omassa henkilöverotuksessa.

Aluskatteen korjaus läpivientien, esimerkiksi ilmanvaihtoputken, liesituulettimen tai savupiipun yhteydessä

Läpiviennit ovat aluskatteen ja koko katon kannata kriittisiä kohtia katemateriaalista riippumatta. Oli katolla katteena sitten tiiltä, huopaa tai peltiä missä tahansa muodossa, läpivientien asema on sama. Jos aluskate vuotaa, on se usein juurikin läpiviennin kohdalta eikä niinkään usein yhtenäisemmän katteen alueelta. Erilaiset katon yksityiskohdat ovatkin yksi tyypillisimmistä vuotokohdista, niiden rakentaminen ja kunnostus vaativat osaamista ja kärsivällisyyttä. Meillä niihin paneudutaan aina erityisellä huolella, koska tiedämme kuinka paljon niistä voi vuotaessaan aiheutua vaivaa. Aluskatteen korjaus ja paikkaus läpiviennin kohdalta on hieman eri asia kuin korjata aluskate keskeltä katetta. Usein jälkimmäinen onkin melko mahdoton homma toteuttaa pidempiaikaisena ratkaisuna, vaikka ensiapuna paikkaus voikin ajaa asiansa ja estää hetkeksi veden pääsyn kattorakenteisiin. Aluskate voi vuotaa läpiviennin kohdalla väärin toteutetun asennuksen tai tiivistyksen vuoksi. Se kuitenkin on kokemuksemme mukaan todennäköisesti helpommin paikattavissa kuin reikä keskellä aluskatetta.

Katolla voi olla monia läpivientejä, useimmilla katoilla niitä onkin useita. Näitä ovat esimerkiksi ilmanvaihtoputket, liesituuletin tai savupiippu. Kaikki läpiviennit tulisi säännöllisesti tarkistaa ja tarvittaessa tiivistää. Vaihdamme myös kuluneet ja vettä falskaavat läpiviennit uusiin. Meillä kaikkien läpivientien tarkistus kuuluu rutiinilistaan, joka käydään jokaisessa kattotarkistuksessa läpi. Samoin kuten muun muassa jiirit ja katemateriaalista riippuen katteen saumauksetkin. Monia vuotoja voidaankin ehkäistä ennalta, kun läpiviennit, saumaukset ja muut yksityiskohdat tarkistetaan ja huolletaan säännöllisesti, mieluiten jo ennen, kuin ne ehtivät vuotaa. Näin yleensä säästytäänkin kattovuodoilta ja kalliilta kosteusvauroiden kunnostustöiltä, se vain vaatii kyllin säännöllistä ja tiheää tarkistusväliä.

On kuitenkin erittäin tärkeää osata tiivistää jo asennusvaiheessa läpiviennit niin, ettei aluskate päästä vettä ohitseen pienimmässäkään määrin. Näin taataan katolle jo asennusvaiheessa hyvät lähtöasemat ja pidempi käyttöikä. Rakennusvaiheessa aluskate on läpivientiä asennettaessa nostettava ylös läpivientiä vasten siten, että se ei päästä vettä rakenteisiin. Tätä toimenpidettä kutsutaan niin sanotuksi aluskatteen ylösnostoksi, ja se on tarpeen suorittaa asianmukaisesti jokaisen läpiviennin kohdalla. Apuna toimenpiteessä voidaan käyttää aluskatteen läpivientitiivisteitä, jotka estävät veden ja kosteuden tunkeutumisen aluskatteesta rakenteisiin. Näitä tiivisteitä voidaan tarpeen vaatiessa myöhemmin vaihtaa, jotta läpiviennit saadaan pidettyä vesitiiviinä. Lisäksi läpivientejä, kuten savupiippuja on mahdollista suojata muun muassa piipunjuuripellityksin, jotka suojelevat myös läpivientiä muun muassa lumen ja jään tekemiltä tuhoilta.

Aluskatteen korjaustyöt jiirien, eli sisätaitteiden yhteydessä

Jiiri on kohta, jossa katon kaksi eri lapetta kohtaavat. Jiirejä kutsutaan myös muun muassa sisätaitteiksi. Katolla voi olla rakennuksen mallista ja kattotyypistä riippuen useitakin erimittaisia jiirejä, koska sellainen muodostuu muun muassa kattoikkunoiden, rakennuksen eteis- ja kuistiulokkeiden rakenteista. Mutta jiirejä voivat muodostaa myös katon muodot, esimerkiksi mansardikatolla on tyypillisesti useita jiirejä riippumatta siitä, mikä rakennuksen pohjan muoto on.

Katon jiirit ovat haastavia niin toteutuksen kuin huollon ja korjauksenkin suhteen. Ne ovat todellisia ammattitaidon näytteitä kokeneillekin katontekijöille, saati sitten niille, jotka kattoa ensimmäistä kertaa rakentavat tai saneeraavat. Moni asia voi mennä pieleen ja vaikuttaa katon käyttöön pitkään. Jiirit ovatkin katolla kohtia, jotka alkavat useimmiten, jopa läpivientejä useammin vuotamaan ja näin ne aiheuttavat rakennuksissa usein ongelmia. Jiiri joutuu kovalle rasitukselle muun muassa vuodenaikojen ja lämpötilojen vaihdellessa. Juuri jiirien kohdalla tapahtuu paljon lumen, jään ja veden liikkumista. Tämän lisäksi katon lämpötila saattaa heitellä yli satakin astetta talvipakkasesta kesähelteeseen, jonka voi jo peruskoulun fysiikan tuntemuksella ymmärtää aiheuttavan muun muassa materiaalien lämpölaajentumista ja kylmässä kutistumista. Lämpötilavaihteluiden mukana katto elää, jonka seuraukset usein konkretisoituvat sitten juurikin erilaisten saumojen ja tiivisteiden kohdissa. Elleivät ne ole kunnossa, voivat ne alkaa irvistelemään ja vuotamaan esimerkiksi vuodeaikojen vaihtuessa.

Silloin kun jiiri on toteutettu oikein, on sen alla kaksi päällekkäistä aluskatetta. Heti seuraavaksi jiiristä on harjansuuntainen aluskate. Tämän aluskatteen alle tuodaan molemmilta lappeilta vielä jatketut aluskatteet. Tällä varmistetaan, että jiirin läpi mahdollisesti tihkuva vesi saadaan pois katolta, eikä pääse aiheuttamaan vesivahinkoja valuessaan aluskatteen alle kattorakenteisiin.

Jiirin ja aluskatteen korjaus vaativat laaja-alaista asiantuntemusta katon rakennustöistä, jotta kaikki saadaan toteutettua kuten pitääkin ja katto kestää. Jiirit ovat huomattava riski rakennusvirheille ja se on tullut sangen selväksi sadoilla korjaamillamme katoilla. Jos aluskatteet, peltityöt, laudoitukset, saumaukset ja muut eivät ole raudanlujina omissa osaamisissa, kannattaa jiirityöt jättää aina ammattilaiselle.

Täsmäpaikkaus väliaikaiseksi avuksi aluskatteen vuotoon ja kattotuoliväli kerrallaan pidempiaikaiseksi ratkaisuksi

Aluskatteen keskelle yhden tai useamman reiän peittävä täsmäpaikkaus on tarkoitettu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi. Vaikka paikkaus olisi kuinka hyvin tehty, ei se suurella todennäköisyydellä kestä kauaa. Varsinkin alakautta tehtyyn paikkaukseen ei tulisi luottaa. Paikkaus alkaa helposti pussittamaan veden pyrkiessä painovoiman mukaisesti valumaan alaspäin, jolloin aluskate ei kauaa paikatusta kohdasta kestä. Tietysti paikkaus on tarpeen, jos katon kunnostus on sovittu mutta katto täytyy siihen saakka saada suojattua vuodoilta. Vesi ja lumi eivät kuitenkaan odota vaan satavat ja valuvat oman aikataulunsa mukaan taivaalta katolle ja valuvat katon pinnalta alaspäin. Aluskatteen paikkaa ei voi jättää pitkäaikaiseksi ratkaisuksi toivoen, että katto on sillä sitten kunnossa hamaan tulevaisuuteen saakka. Silloinkin kun paikkaus on tehty, on sen kuntoa syytä tarkkailla, ettei se ehdi alkaa vuotamaan vaivihkaa korjausta odotellessa.

Aluskate voidaan korjata täsmäpaikkausta kestävämmällä tavalla kattotuoliväli kerrallaan asentamalla uusi aluskate poistetun tilalle siten, että saumat limitetään huolellisesti. Näin katto on mahdollista avata ja korjata vain osin. Erityisesti silloin, kun aluskatteen ongelmat ovat syntyneet rakennusvaiheessa esimerkiksi vahingossa hyvin paikallisesti ja katteet ovat muuten ensiluokkaisessa kunnossa, tämä voi olla kustannustehokas ratkaisu. Näissä tapauksissahan usein lähdetäänkin ainakin kartoittamaan osittaisten korjausten mahdollisuutta, sillä pian katon uusimisen jälkeen tehtävä katon purku ja uusiminen on harmittavan iso ja kallis toimenpide. Aluskatteen kunnostus tavalla tai toisella on kuitenkin välttämätön toimenpide, jotta katon toimintakyky säilyisi. Jos aluskatetta korjataan, tulisi se tapahtua vain katolta käsin, ei alhaalta päin talon yläpohjan kautta. Erityisen tärkeää on saada vaihdettu aluskatevuota vesitiiviiksi. Aluskatteen osittainenkin vaihto vaatii kattotiilien tai kattopeltien poistoa korjattavalta alueelta, mutta ei välttämättä koko katolta.

Teemme korjaustyöt aina tarvittavassa laajuudessaan. Jos yläpohjassa tai eristeissä on jo päässyt syntymään vahinkoa vesivuotojen tai heikosta tuuletuksesta aiheutuneiden kondenssivesien vuoksi toimimme sen mukaan. Poistamme aina märät ja pilalle menneet eristykset ja uusimme ne, sekä tietenkin kaikki uusimisen tarpeessa olevat rakenteet mahdollisuuksien mukaan. Meillä pyritäänkin aina siihen, että kattoa kohdellaan ensinnäkin yksilönä. Katon korjaustarve mutta myös mahdolliset toimenpiteet kartoitetaan huolellisesti ja kattokohtausesti. Suoritettavat työt myös räätälöidään kunkin katon mukaan. Pyrimme välttämään turhaa korjaamista ja materiaalihävikkiä, aina kuitenkin katon parasta ajatellen. Joskus on pakko purkaa ja uusia vähän uudempaakin, jotta koko rakennus saadaan pidettyä kunnossa ja käyttökelpoisena.

Iäkäs aluskate vaatii jo vaihtoa eikä korjaus aina kannata verrattuna työmäärään ja kuluihin

Aluskatteen korjaus ja paikkaus täytyy miettiä aina tapauskohtaisesti. Silloin kun kyseessä on uudessa katteessa oleva vika, kartoitamme kaikki korjausvaihtoehdot. Esimerkiksi vika voi olla rakennusvaiheessa katteen päälle astumisesta tai työkalun tippumisesta aiheutunut, mutta rakennusvaiheessa korjaamatta jäänyt. Tällöin korjaus voi olla kannattava vaihtoehto. Ainakin kannattaa selvittää sen mahdollisuus, ennen kuin ryhtyy avaamaan koko kattoa ja repimään katteita irti. Hyvä nyrkkisääntö on se, että aluskatteen korjaus on kannattavampaa silloin, kun aluskate on muuten hyvässä kunnossa.

Korjaus voidaan tietysti tehdä myös väliaikaisesti kattoremonttia odotellessa, eräänlaisena ensisuojaustoimenpiteenä. Mekin voimme sen tehdä. Teemme paikkauksen esimerkiksi siinä tapauksessa, että olet tilannut meidät paikkaushommiin. Kun katon kunto tutkitaan, päädytäänkin yhteistuumin siihen, että se laitetaan uusiksi, mutta niin laajaan työhön ei aina voida samalta istumalta ryhtyä. Paikkaus kuitenkin kannattaa niin ettei vesi pääse rakennuksen sisään kattosaneerausta odotellessa.

Yleisesti ottaen, aluskate on suunniteltu kestämään suurin piirtein yhtä pitkään, kuin itse vesikatekin. Kun on kattoremontin aika, vaihdetaan useimmiten samalla aluskatekin. Tyypillisesti siis molemmat katteet tulevat käyttöikänsä päähän samoihin aikoihin. Ne ovat taloudellista yhdellä kertaa uusiakin, kun katto vesikatetta vaihdettaessa joka tapauksessa uusitaan. Samalla voidaan kunnostaa myös katon puurakenteita, yläpohjan eristystä ja parannella katon tuuletusta. Kattosaneerauksen yhteydessä saat meiltä Kattokorjauspalvelusta täyden palvelun periaatteella kaiken muunkin, mitä kattosi tarvitsee tai mitä sinne haluat. Voimme asentaa uuden sadevesijärjestelmän tukemaan katteiden toimintaa. Samalla saat päivitettyä vaikka katon turvatuotteetkin nykypäivän vaatimuksia vastaavalle tasolle.

Meiltä saat kattoremontit ja muut kattotyöt koko Suomen alueella

  • A
    • Akaa
    • Alajärvi
    • Alavieska
    • Alavus
    • Asikkala
    • Askola
    • Aura
  • E
    • Eckerö
    • Enonkoski
    • Enontekiö
    • Espoo
    • Etelä-Karjala
    • Etelä-Pohjanmaa
    • Etelä-Savo
    • Etelä-Suomi
    • Eura
    • Eurajoki
    • Evijärvi
  • F
    • Fiskars
    • Forssa
  • H
    • Haapajärvi
    • Haapavesi
    • Hailuoto
    • Halsua
    • Hamina
    • Hammarland
    • Hankasalmi
    • Hanko
    • Harjavalta
    • Hartola
    • Hattula
    • Hausjärvi
    • Heinola
    • Heinävesi
    • Helsinki
    • Hirvensalmi
    • Hollola
    • Honkajoki
    • Huittinen
    • Humppila
    • Hyrynsalmi
    • Hyvinkää
    • Hämeenkyrö
    • Hämeenlinna
  • I
    • Ii
    • Iisalmi
    • Iitti
    • Ikaalinen
    • Ilmajoki
    • Ilomantsi
    • Imatra
    • Inari
    • Inkoo
    • Isojoki
    • Isokyrö
    • Itä-Suomi
  • J
    • Janakkala
    • Joensuu
    • Jokioinen
    • Joroinen
    • Joutsa
    • Juuka
    • Juupajoki
    • Juva
    • Jyväskylä
    • Jämijärvi
    • Jämsä
    • Järvenpää
  • K
    • Kaarina
    • Kaavi
    • Kainuu
    • Kajaani
    • Kalajoki
    • Kangasala
    • Kangasniemi
    • Kankaanpää
    • Kannonkoski
    • Kannus
    • Kanta-Häme
    • Karijoki
    • Karjaa
    • Karkkila
    • Karstula
    • Karvia
    • Kaskinen
    • Kauhajoki
    • Kauhava
    • Kauniainen
    • Kaustinen
    • Keitele
    • Kemi
    • Kemijärvi
    • Keminmaa
    • Kemiönsaari
    • Kempele
    • Kerava
    • Keski-Pohjanmaa
    • Keski-Suomi
    • Keuruu
    • Kihniö
    • Kinnula
    • Kirkkonummi
    • Kitee
    • Kittilä
    • Kiuruvesi
    • Kivijärvi
    • Kokemäki
    • Kokkola
    • Kolari
    • Konnevesi
    • Kontiolahti
    • Korsnäs
    • Koski Tl
    • Kotka
    • Kouvola
    • Kristiinankaupunki
    • Kruunupyy
    • Kuhmo
    • Kuhmoinen
    • Kuopio
    • Kuortane
    • Kurikka
    • Kustavi
    • Kuusamo
    • Kymenlaakso
    • Kyyjärvi
    • Kärkölä
    • Kärsämäki
  • L
    • Lahti
    • Laihia
    • Laitila
    • Lapinjärvi
    • Lapinlahti
    • Lappajärvi
    • Lappeenranta
    • Lappi
    • Lapua
    • Laukaa
    • Lemi
    • Lempäälä
    • Leppävirta
    • Lestijärvi
    • Lieksa
    • Lieto
    • Liljendal
    • Liminka
    • Liperi
    • Lohja
    • Loimaa
    • Loppi
    • Loviisa
    • Luhanka
    • Lumijoki
    • Luoto
    • Luumäki
    • Länsi-Suomi
  • M
    • Maalahti
    • Marttila
    • Masku
    • Merijärvi
    • Merikarvia
    • Miehikkälä
    • Mikkeli
    • Muhos
    • Multia
    • Muonio
    • Mustasaari
    • Muurame
    • Mynämäki
    • Myrskylä
    • Mäntsälä
    • Mänttä-Vilppula
    • Mäntyharju
  • N
    • Naantali
    • Nakkila
    • Nivala
    • Nokia
    • Nousiainen
    • Nummi-Pusula
    • Nurmes
    • Nurmijärvi
    • Närpiö
  • O
    • Orimattila
    • Oripää
    • Orivesi
    • Oulainen
    • Oulu
    • Outokumpu
  • P
    • Padasjoki
    • Paimio
    • Paltamo
    • Parainen
    • Parikkala
    • Parkano
    • Pelkosenniemi
    • Pello
    • Perho
    • Pernaja
    • Perniö
    • Pertunmaa
    • Petäjävesi
    • Pieksämäki
    • Pielavesi
    • Pietarsaari
    • Pihtipudas
    • Pirkanmaa
    • Pirkkala
    • Pohjanmaa
    • Pohjois-Karjala
    • Pohjois-Pohjanmaa
    • Pohjois-Savo
    • Pohjois-Suomi
    • Polvijärvi
    • Pomarkku
    • Pori
    • Pornainen
    • Porvoo
    • Posio
    • Pudasjärvi
    • Pukkila
    • Punkalaidun
    • Puolanka
    • Puumala
    • Pyhtää
    • Pyhäjoki
    • Pyhäjärvi
    • Pyhäntä
    • Pyhäranta
    • Päijät-Häme
    • Pälkäne
    • Pöytyä
  • R
    • Raahe
    • Raasepori
    • Raisio
    • Rantasalmi
    • Ranua
    • Rauma
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Rautjärvi
    • Reisjärvi
    • Riihimäki
    • Ristijärvi
    • Rovaniemi
    • Ruokolahti
    • Ruotsinpyhtää
    • Ruovesi
    • Rusko
    • Rääkkylä
  • S
    • Saarijärvi
    • Salla
    • Salo
    • Saltvik
    • Sastamala
    • Satakunta
    • Sauvo
    • Savitaipale
    • Savonlinna
    • Savukoski
    • Seinäjoki
    • Sievi
    • Siikainen
    • Siikajoki
    • Siikalatva
    • Siilinjärvi
    • Simo
    • Sipoo
    • Siuntio
    • Sodankylä
    • Soini
    • Somero
    • Sonkajärvi
    • Sotkamo
    • Sulkava
    • Suomussalmi
    • Suonenjoki
    • Sysmä
    • Säkylä
  • T
    • Taipalsaari
    • Taivalkoski
    • Taivassalo
    • Tammela
    • Tampere
    • Tervo
    • Tervola
    • Teuva
    • Tohmajärvi
    • Toholampi
    • Toivakka
    • Tornio
    • Turku
    • Tuusniemi
    • Tuusula
    • Tyrnävä
  • U
    • Ulvila
    • Urjala
    • Utajärvi
    • Utsjoki
    • Uurainen
    • Uusikaarlepyy
    • Uusikaupunki
    • Uusimaa
  • V
    • Vaala
    • Vaasa
    • Valkeakoski
    • Valtimo
    • Vantaa
    • Varkaus
    • Varsinais-Suomi
    • Vehmaa
    • Vesanto
    • Vesilahti
    • Veteli
    • Vieremä
    • Vihti
    • Viitasaari
    • Vimpeli
    • Virolahti
    • Virrat
    • Vöyri
  • Y
    • Ylitornio
    • Ylivieska
    • Ylöjärvi
    • Ypäjä
  • Ä
    • Ähtäri
    • Äänekoski